Haaga-Helia verkkokaupan kansainvälistymisen tukena

Verkkokauppa kasvussa

Verkko-ostaminen kasvaa sekä Suomessa että maailmalla. Täällä kotimaassa viimeisen kymmenen vuoden aikana verkkokaupat ovat kasvattaneet myyntiään joka vuosi. Välillä kasvu on ollut hitaampaa ja välillä nopeampaa, mutta nyt näyttää siltä, että kasvu on taas kiihtymässä. Syitä kasvun voimistumiseen on useita: Eri asiakasryhmät ovat yhä tottuneempia ostamaan tuotteita verkkokaupoista. Toisaalta ostoprosessi on helpottunut. Kuluttaja voi ostaa tuotteen varsin vaivattomasti esimerkiksi mobiilisti. Lisäksi logistisiin ratkaisuihin on panostettu, ja tuotteet saapuvat asiakkaalle jopa päivässä.

Monissa maissa verkkokauppojen kokonaismyynnin kasvuluvut ovat selkeästi korkeampia kuin Suomessa. Näin ollen suomalaisten verkkokauppojen kasvupotentiaali tulee globaaleilta markkinoilta. Tuoreimpien tilastojen mukaan kuitenkin noin 80 % suomalaisista verkkokaupoista toimii vain Suomen markkinoilla, eikä niillä ole esimerkiksi kieliversioita sivustoistaan.

Haaste on sekä yrityskohtainen että kansantaloudellinen. Tällä hetkellä joissain tuoteryhmissä jopa yli 60 % suomalaisten ostoksista kohdistuu ulkomaisiin verkkokauppoihin. Kotimaisten kauppojen kilpailukykyä pitää vahvistaa kotimaassa mutta samanaikaisesti hakea aktiivisesti kasvua globaaleilta markkinoilta. Nämä tavoitteet tukevat toisiaan ja parantavat kokonaiskilpailukykyä.

Ammattikorkeakoulut kansainvälistämässä verkkokauppoja

Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä opetusta sekä verkkokauppaan linkittyviä projekteja, joista hyötyvät sekä opiskelijat että yritykset. Haaga-Heliassa on parasta aikaa meneillään EKR-rahoitteinen eComLab-hanke, jossa pieniä suomalaisia verkkokauppoja tuetaan niiden kansainvälistymispyrkimyksissä. Hanke auttaa niitä käytännönläheisesti kohdemarkkinoiden kysynnän selvittämisessä sekä markkinointitoimenpiteiden tekemisessä valituilla markkina-alueilla. Kohdemarkkinoina ovat EU-alueen lisäksi erityisesti Japani ja Venäjä.

Japanissa Suomen maakuva on erinomainen, ja suomalaisuus jo sinällään tuo kilpailuetua. Venäjän verkko-ostamisen kasvuluvut ovat huomattavasti Suomea suuremmat ja markkinoilta löytyy ostovoimaisia asiakaskohderyhmiä. Molempiin näihin maihin voidaan tehdä cross-boarder-kauppaa, jolloin tuote siis lähtee Suomesta suhteellisen pienellä lokalisaatiolla. Tuote voidaan esimerkiksi myydä suomalaisessa pakkauksessa, mikä alentaa kynnystä lähteä kansainvälisille markkinoille.

Olemme eComlab-hankkeessa hyödyntäneet yhteistyökumppaniemme valmiita markkinapaikkaratkaisuja kansainvälistymisessä. Hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana myös japanilaisia opiskelijoita Haaga-Heliasta. Heidän ansiostaan hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat saaneet käytännön markkinatietämystä kohdealueelta Japanista, ja ne ovat voineet myös testata tuotteidensa asiakasarvioita sen markkinoilla.

Haaga-Helian laajan kansainvälisen korkeakouluverkoston ansioista myös mm. Venäjän Valtion yliopisto on osallistunut toimintaan aktiivisesti. Kevään aikana venäläis-suomalaiset opiskelijaryhmät ovat suunnitelleet osallistuvien yritysten verkkokauppaoperaatioita Venäjän markkinoilla. Japanin osalta markkina-analyyseihin tuovat vielä syvyyttä Tokion Toyon yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat, jotka syventävät jo tehtyjä verkkokauppasuunnitelmia.

Suomalaisen verkkokaupan näkymät

Digitalisaation edetessä ostamisen murros ja uudet ostamisen tavat etenevät vauhdilla. Erityisesti maksamisen osalta voidaan odottaa nopeaa kehitystä aivan lähitulevaisuudessa. Globaalit markkinat tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia suomalaisille verkkokaupoille, toki myös kilpailukenttä on haastava usealla toimialalla.

Haaga-Helian, samoin kuin muidenkin korkeakoulujen Suomessa, tulee olla aktiivisesti mukana tässä muutoksessa. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on kouluttaa uusia osaajia, toimia aktiivisesti yrityskentän kanssa sekä luoda ja jakaa uutta tietoa. Tämä toiminta luo uutta osaamista kaikille osallistujille; yrityksille, opiskelijoille sekä korkeakouluille itselleen.

Marko Mäki

Teksti julkaistu alun perin eSignals -verkkojulkaisussa 17.5.2018.

What is China’s ”new retail” about?

China as an e-commerce market is world’s biggest single market

Chinese e-commerce figures are impressive. The market has 927 million active internet users, out of which 84 % shop thru mobile device. It is truly a mobile market, while 90 % purchase thru mobile. In the market you have ecosystem giants like Alibaba Group, which not only own largest e-commerce sites, but provide everything else necessary for the ecosystem namely big data/cloud services, payments, marketing tools, AI tools and the list just goes on.

Another giant in the market is Tencent with its flagship service WeChat. WeChat again is not only a messaging tool, but a set of tools in the internet within an internet. With WeChat you order your food online, order taxi, take care of your social media thru moments functionality, buy online, pay for you purchases, play games and more. There is practically a tool or mini program for every possible daily activity, you need to do in WeChat. In this market, there is no Google, no Amazon, no Youtube, no Snapchat, and no WhatsApp but instead you have Baidu, T-mall, WeChat and Youku.

New millennial consumer groups drive Chinese market growth

The biggest driver for e-commerce and growth overall in the market is growing middle class and especially the millennial consumer groups. The new millennials is massive population of digital natives, who like to spend and seek leisure and entertainment. Instead of just investing in big brands, they want to individually express themselves with their selection of goods and services they use. They value speed, easiness of use and the voices of key opinion leaders.

What is China’s “new retail” about?

These marketplace elements set a scene to another interesting dimension for e-commerce. The integration of offline and online world for brand experience. What is this new retail about? In China, big players are in the forefront of building new physical retail experiences, which integrate offline with digital. They focus on expanding their reach of existing ecosystems to new ones like retail. On contrary what the rest of the world is doing Chinese online companies are investing in brick-and-mortar more and more. They are innovating the future of services by introducing new digital services, like smart mirrors, online games and competitions on the shop floor. They see retail as entertainment and enhanced offline /online experience.

As an example in the Kerr&Kroes shop, you can use a virtual fitting room thru smart mirrors. The virtual fitting room service scans your face and body and allows you to try on the whole collection without a need to step into an actual fitting room. In the virtual fitting room, you can also change your hair or make-up look and your body measurements and try on different accessories. In the Sephora store, you can try on different make-ups and styles and get recommendations for the products that fit your selected style. You can scan a QR code and play a mobile game, where you try to get as many products from the virtual store and collect points. With those points if you are good enough, you can redeem rebate coupons. Every product has a QR code, which leads to the online shop, where you can purchase the product easily with your Alipay or Wepay without a need to carry the product home. In addition, the delivery happens very fast, normally within 24 hours but sometimes even faster.

Alibaba recently introduced a new retail concept called “Hema”. These totally automated retail shops are in the busy suburban areas and serve a 3-kilometer radius with a speed of the delivery of 30 minutes. Hema offers new retail experiences with integration of automated buying and by providing cooking services on the shop for you groceries.

As European brands are still very much struggling with their traditional retail and online integration, China is showing signs of light in this area. Our recommendation is to follow, learn and adapt quickly from these Chinese online and retail markets. The backseat is not the place to be any more in the digital retail.

 

Haaga-Helia eComLab is a physical and digital learning environment, which supports students and companies learning and e-commerce development with different courses and projects.

More information: Tiina Laiho/Haaga-Helia, tiina.laiho2@haaga-helia, puh. 040 488 7126

This blog was originally published in eSignals 19.10.2018.

Kiina osoittaa verkkokaupan tulevaisuuden suunnan – Miten siihen vastaamme?

Kiina on edelläkävijä verkkokaupan hyödyntämisessä ja tiennäyttäjä globaalissa kaupan kehityksessä. Minulla oli mahdollisuus olla mukana Business Finlandin järjestämällä matkalla, jossa tutustuttiin kiinalaiseen verkkokauppaan. Oli mielenkiintoista nähdä, miltä kaupan tulevaisuus näyttää ja mitä siihen liittyen on odotettavissa Suomessa muutaman vuoden kuluessa.

Mitä Kiina edellä…

Kiinassa on omat johtavat markkinapaikkansa, JD.com ja TMall, joiden kautta kuluttajat voivat ostaa lähes kaikkea, ja maksu tapahtuu suoraan sovelluksen kautta. Kiinalaiset eivät käytä käteistä ollenkaan, vaan kaikki maksaminen tapahtuu puhelimella. Yli 80 % kiinalaisista ostaa mobiilisti.

Myös kansainvälisille brändeille on oma markkinapaikka, Kaola, josta löytyy mm. suomalaisia Suunnon ja Lumenen tuotteita. Kiinalaiset ovat edelleen nälkäisiä kansainvälisille brändeille, mutta nyt kelpaavat jo muutkin kuin vanhat perinteiset brändit. Nousussa ovat erityisesti sisustus- ja hyvinvointituotteet, joiden uudet brändit puhuttelevat kiinalaista kasvavaa keskiluokkaa.

Suosittuja konsepteja Kiinassa ovat automaattikaupat, esimerkiksi Bingobox, jossa ovi avataan puhelimen sovelluksella ja maksaminen tapahtuu mobiilisti. Kaupassa ei ole yhtään henkilökuntaa. Toinen suosittu konsepti on Alibaban Hema fyysinen ruokakauppa, josta ostokset luvataan kuljettaa lähialueelle puolessa tunnissa.

Verkkokauppa tulee ja valtaa markkinat kivijalkakaupalta ja kauppakeskuksilta. Näin Suomessa moni pelkää tapahtuvan, mutta Kiinaa tarkasteltaessa tulevaisuus näyttää monikanavaiselta ja uudenlaisia kaupan konsepteja syntyy jatkuvasti.

eComLab kehittää ja kansainvälistää suomalaisia verkkokauppoja

Haaga-Heliassa lanseerataan lokakuun 23. eComLab-verkkokaupan kehitysympäristö, jonka tavoitteena on nostaa Suomi verkkokaupan kärkimaiden joukkoon. Haaga-Helia on jo reilun vuoden ajan kehittänyt pieniä suomalaisia verkkokauppoja ja vienyt niitä kansainvälisille markkinoille yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Olemme päässeet katsomaan läheltä, mitkä ovat suomalaisten verkkokauppojen valmiudet kansainvälistyä ja miten Haaga-Helia voi olla mukana madaltamassa verkkokauppojen kynnystä kansainvälistymisen ensi askeleiden ottamisessa.

Ensi viikolla yritysten ja yhteistyökumppaneiden käyttöön avautuvassa eComLabissä keskitymme verkkokaupan kehittämiseen neljän eri ostoprosessin vaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe on hakukoneoptimointi ja verkkokaupan toiminnallisuuksien kuntoon laittaminen (See and Find). Seuraavassa vaiheessa keskitytään siihen, mitä polkua pitkin asiakas verkkokaupassa kulkee. Lisäksi tarkastelussa on se, miten asiakaskokemus saadaan rakennettua niin, että asiakas kiinnostuu tuotteesta ja se päätyy ostoskoriin (Engage). Kolmas vaihe on sujuvan ostoprosessin muodostaminen (Buy) ja viimeisessä vaiheessa keskitytään asiakkaan houkuttelemiseen uudelleen ostoksille sekä asiakassuhteen ylläpitämiseen (Care).

Tulevaisuuden verkkokauppaosaajia Haaga-Heliasta

Verkkokaupan osaajista on Suomessa kova pula. Osaaminen on uutta, ja parhaiten sen osaajiksi kehittyvät uudet sukupolvet. Kiinassa NetEasyllä, joka pyörittää Koala-markkinapaikkaa, suurin osa työntekijöistä on alle 25-vuotiaita Euroopassa opiskelleita ja työskennelleitä diginatiiveja.

Verkkokaupan kehittäminen vaatii markkinoinnin, digitaalisen liiketoiminnan ja teknologian osaamisten yhdistämistä. eComLab-ympäristö avaa loistavat mahdollisuudet kouluttaa nuorista verkkokaupan osaajia ja samalla auttaa suomalaisia verkkokauppoja nousemaan kansainvälisessä kilpailussa kärkimaiden joukkoon.

Kirjoittaja Tuija Toivola on Haaga-Helian TKI-päällikkö sekä eComLab projektipäällikkö.

Julkaistu alun perin eSignals-verkkojulkaisussa 17.10.2018.

Myyminen ei ole verkkokaupassa ”kirosana”

Suomalainen verkkokauppias unohtaa usein myymisen ja keskittyy verkkokaupan kehittämisessä vääriin asioihin.

eComLab-hankkeessa olemme viimeisen vuoden aikana kehittäneet ja seuranneet läheltä suomalaisten pienten ja keskisuurten verkkokauppojen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Omien ja pilottien kokemusten osalta voidaan todeta, että suomalaisina syyllistymme edelleen yhteen ja jos kahteenkin myynnin ja markkinoinnin perussyntiin. Ei osata tai haluta myydä tai priorisoidaan vääriin asioihin, jotka eivät lisää myyntiä.

Miksi näin? Verkkokauppakeskustelussa ja pienissä sekä keskisuurissa verkkokaupoissa keskitytään edelleen liikaa verkkokauppojen alustaratkaisujen ja verkkokaupan prosessien ja tuotteiden liialliseen hiomiseen. Tekeminen keskittyy liikaa teknologiaratkaisuihin eikä itse pihviin eli siihen mitä tarjotaan verkossa ja miten. Verkkokaupan rakentaminen aloitetaan usein vähän ”puun latvasta tyveen” tyyppisesti, miettimättä tarkkaan ihan perusasioita kuntoon.

Perusasioissa viittaan brändin rakentamisen keskeisiin osa-alueisiin. Ketä olemme, mitä myymme ja mitä hyötyä tarjoamme asiakkaillemme sekä erityisesti sen, miten erotumme muista? Ilman erottautumista kilpailijoista ajaudutaan helposti hintakilpailutilanteeseen, jossa kovinkaan moni pieni toimija ei menesty kauaa. Uniikki tarina, selkeä tuote/palvelusegmentti, erilainen tuote tai palvelukonsepti ovat ne, joilla kilpailussa lähtökohtaisesti voidaan menestyä pienenä toimijana. Tämän jälkeen tulevat tietysti mukaan brändirakentamisen muut elementit kuten visuaaliset ja sisällölliset brändielementit. ”First things first”.

Myynnillisyys unohdetaan myös hiomalla viimeiseen pisaraan tuotetta tai prosessia, kun kauppaa jo pitäisi tehdä. Myynnin kasvattamisessa uusille kansainvälisille markkinoille on nähtävissä myös toinen perisynti. Suomalainen ”vaatimattomuus kaunistaa” ajattelu. Ei uskalleta lähteä uudelle markkinalle, vaan mietitään jo valmiiksi eteen tulevia haasteita ja tehdään niistä ylitsepääsemättömiä muureja. Torikauppias asennetta tarvitaan lisää ja kokeilemalla se selviää mentaliteettia. Haasteet voidaan sitten kyllä ratkaista matkan varrella, kun niitä oikeasti tulee. Omalta osaltamme olemme eComLab hankkeessa lähteneet ratkaisemaan tätä kauppiaiden kouluttamisen kautta ja lisäämällä verkkokauppa koulutusta Haaga-Heliassa koulutustarjontaan.

Käytännön vinkkejä verkkokaupan kehittämiseen

Tässä hieman käytännön vinkkejä verkossa myymiseen, joita olemme keränneet hankkeessa matkan varrella:

1) Brändiasiat ensimmäisenä kuntoon. Verkkokauppa asiakkaan on ymmärrettävä verkkokaupan etusivulla mitä olet myymässä ja mitä hyötyjä hän saa. Usein siihen riittää jo selkeä ja näkyvä asiakaslupaus. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi nostaa esiin Finnish baby boxin verkkokaupan (https://www.finnishbabybox.com) ” Everything needed for a new baby in one big box”. Yhdellä lauseella on onnistuttu kertomaan mitä kuluttajalle tarjotaan yksinkertaisesti ja selkeästi. Verkkokauppiaalla on se 1-2 sekuntia aikaa tehdä ensivaikutus ostajaan. ”Keep it simple” toimii siis tässäkin.

2) Asiakkaan ostokokemus kuntoon. Testaa ja hyödynnä työkaluja kuten Hotjar tai LuckyOrange, joilla voit seurata verkkoasiakkaan ostopolkua ja ostokokemusta omalta koneeltasi. Näillä työkaluilla voit seurata kävijöiden verkkokäyntejä mm. videoiden kautta. Hyödynnä analytiikkaa ja seuraa liikennettä ja sen etenemistä ostopolulla. Korjaa ja testaa. Muista ”mobile first” suunnittelussa. Useassa verkkokaupassa jo suurin osa liikenteestä tulee mobiilin kautta, mutta verkkosivut on kuitenkin suunniteltu desktopia näkymiä silmällä pitäen. Vältä ostoprosessia häiritseviä tekijöitä mahdollisimman paljon kuten turhia pop-up ikkunoita, tee verkkoevästeiden hyväksyntä helpoksi ja mahdollisimman ostoprosessia haittaamattomiksi.

3) Muista myynti. Myy jo etusivulla näkyvästi. Tee nostoja eniten myydyillä tuotteillasi ja tuo alennukset tai kausitarjoukset selkeästi näkyviin jo etusivun yläosaan. Älä pelkää myynnillisiä otsikoita tai copy tekstiä. Tee ostaminen helpoksi ”osta”, ”katso lisää” näkyvien ostonappuloiden kautta. Älä piilota kauppaa sisältöön, vaan myy rohkeasti ”call to action” tyyppisten sisältöjen kautta.

4) Sisältö kuntoon. Hyödynnä ja aktivoi asiakkaita palautteiden antamiseen ja rakenna sisältöä hyötynäkökulmasta. Suunnittele sisältöä segmentti ja kanavakohtaisesti. Toimi sormi näppäimellä tarvittaessa, jos palveluasi koskevaa sisältöä nousee mediaan. Hyödynnä vaikuttajamarkkinointia harkiten ja kohderyhmääsi sopivasti.

5) Tunne asiakkaasi. Toimi kuten torikauppias juttele asiakkaittesi kanssa ja kysy mistä he ovat kauppaasi löytäneet ja mitä mieltä ovat kaupastasi. Palkitse kanta-asiakkaita ja yllätä välillä.

6) Perusasiat kuntoon. Älä jätä perusasioita ostoprosessin viime vaiheisiin vaan tuo vaihtoehdot näkyviin jo vähintään tuote-ja kategoriasivuilla. Tärkeimpinä näistä ovat toimitus-ja maksuvaihtoehdot. Tee asiakkaan rekisteröinti helpoksi. Anna asiakkaan päättää itse vaihtoehtoisista palveluista ja ohjaa hinnoittelulla parhaaseen taloudelliseen vaihtoehtoon myös yrityksesi kannalta. Laita verkkosivustosi salaukset kuntoon SSL-sertifioinnilla ja laita näkyviin toimitus-ja muut ehdot.

7) Testaa mainoksia ja tee markkinointia pitkän tähtäimen suunnitelmalla ”kasvuhakkeroijan” mentaliteetilla. Kasvun aikaansaaminen ostetun median osalta vaatii pitkäjänteisyyttä. Unohda nopeat ”ad hoc” sosiaalisen ostetun median panostukset. Pienelläkin jopa 1-5 euron päiväbudjeteilla pärjää tekemällä kampanjointia pitkäjänteisesti. Rakenna uusasiakashankinta kampanjat ja hyödynnä uudelleen kohdistamista ”re-targeting” kampanjoissa. Testaa ja etsi sitä sinulle oikeaa kohderyhmää ja kanavaa. A/B testaa erilaisia sisältöjä formaatteja, videoita, kuvia, tekstejä ja musiikkia. Pienetkin erot saattavat mainoksien välillä tuottaa radikaalisti erilaisia tuloksia.

8) Muista hakukoneet. Varmista, että verkkosivusi löytyy hakukoneista helposti optimoimalla sisältöä hakukone ystävälliseksi. Etsi avainsanoja, joissa voisit erottua orgaanisen liikenteen puolella.

Haaga-Helian eComLab-hanke tukee pienten suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymistä
Haaga-Helian eComLab-hankkeessa olemme työskennelleet viimeisen vuoden aikana usean suomalaisen pienen ja keskisuuren verkkokaupan kehittämisen parissa. Kuten pienillä yrityksillä yleensäkin haasteet liittyvät suurimmaksi osaksi resursseihin, rahaan, aikaan ja osaamiseen. eComLab-hankkeen tavoitteena on ollut tukea etenkin verkkokauppiaiden osaamisen kehittymistä ja jakaa oppeja muillekin. Olemme matkan varrella pilotoineet ja hyödyntäneet erilaisia toimenpiteitä, kuten kasvuhakkerointia, erilaisten valmiiden alustaratkaisujen hyödyntämistä, palvelumuotoilua ja markkinoinnin ratkaisuja. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun ja syksyllä jaamme lisää kokemuksia pilottiyritysten kesken sekä loppuseminaarin muodossa.

Tiina Laiho, Haaga-Helia, tiina.laiho2@haaga-helia, puh. 040 488 7126

Blogi julkaistu alun perin eSignals -verkkolehdessä 5.7.2018.

Uusi eComLab -hanke vie suomalaisia verkkokauppoja kansainvälisille markkinoille: Mukana Gugguu, Himmee, Tregren ja Lutunen

Uuden eComLab-hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaisia pieniä verkkokauppoja kansainvälistymään.  Samalla konseptoidaan pääkaupunkiseudulle kansainvälisen tason eCommerce-osaamiskeskittymä. Liikkeelle lähdetään neljän suomalaisen verkkokaupan kanssa. Mukana ovat Gugguu, Himmee, Tregren ja Lutunen, joiden kanssa tehdään töitä vuoden verran. Yritysten, opiskelijoiden ja konsulttien yhteinen työskentely alkoi 13.11. Haaga-Helian Pasilan kampuksella.

Hankkeen avulla parannetaan alueen yritysten kilpailukykyä erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Pilottien kautta mahdollistetaan pienten yritysten nopea pääsy suurille kansainvälisille markkinoille. Ensimmäiseksi käynnistyy Japanin markkina-analyysien tekeminen yhdessä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Tammikuussa 2018 aloitetaan Venäjän markkina-analyysin tekeminen, ja siinä mukana on 20 opiskelijaa sekä Pietarin yliopisto. Myös muut alueet kiinnostavat, ja suunnitelmia tehdään kunkin yrityksen omien tavoitteiden mukaan.

kickoff6_web.jpg

Hankkeessa ovat mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Flying Lynx, Digia ja Woolman. Haaga-Heliasta hanketta tekevät Tuija Toivola, Tiina Laiho, Marko Mäki ja Jonna Pääkkönen.

-Meidän toiveenamme on, että entistä useampi suomalainen verkkokauppa olisi kansainvälinen, kertoi hankkeen projektipäällikkö Tuija Toivola.

 Suomalaista muotoilua ja designia maailmalle

 Valaisimia valmistavalla Himmeellä on useita jälleenmyyjiä Suomessa. Yrityksen ideana on ollut alusta saakka kansainvälistyminen. Timo Niskasen mukaan Ranska ja Keski-Eurooppa ovat nyt kohteina heille kiinnostavia.

Suomalainen lastenvaatteiden valmistaja Gugguu on perustettu vuonna 2012, ja yrityksen kasvu on ollut kovaa. Jälleenmyyjiä on muun muassa Kiinassa, USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Markkinointi tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookissa seuraajia on yli 57 000 ja Instagramissa yli 17 000. Hyvä laatu tuo pysyviä asiakkaita, ja brändi panostaa kaikessa, tapahtumat mukaan lukien, visuaalisuuteen.

–Idea lähti siitä, ettemme siskon kanssa löytäneet lapsillemme hyviä vaatteita.  Mietimme, että alamme tehdä itse sellaisia, jotka koemme hyväksi, kertoi Anne Valli Gugguulta.  

Markus Nilsson esitteli Tregreniä, joka on aloittanut toimintansa 2010. Toimintaideana on Effortless indoor gardening.

-Kaikki haluavat tuoretta ruokaa, ja kasveilla on erilaiset tarpeet. Tregrenin tuotteet ovat sellaisia, että sinun ei tarvitse itse osata hoitaa kasveja.

Lutunen myy verkossa suomalaisten muotoilijoiden koruja ja asusteita. Heli Suomalainen hoitaa yrityksen markkinointia ja myyntiä. Yrityksellä ei ole omaa varastoa, vaan tuotteet tulevat suoraan muotoilijoilta.

-Suomessa on paljon hyviä muotoilijoita, joita on tärkeää tuoda esille, Suomalainen totesi.

Kerro tarinoita ja tunnista asiakkaan tarpeet

Marko Kangaskolkka Flying Lynxistä kertoi osallistujille tietoa Japanin markkinoista, joilla luottamuksen luominen on haaste. Japanilainen asiakas tarvitsee paljon tietoa ja vakuuttelua päätöksensä tueksi. Suomella tosin on maana vahva brändi japanilaisten kuluttajien keskuudessa. Kangaskolkka esitteli Rakuten Finland market placea. Ideana on viedä suomalaiset tuotteet niihin paikkoihin, joita kuluttajat jo entuudestaan käyttävät.

Mukana olevat Digia ja Woolman tarjoavat ratkaisuja, jotka vievät ajattelun tuotelähtöisyydestä tarvelähtöisyyteen. Digia auttaa panostamaan tarinankerrontaan, jolla tuote tehdään houkuttelevaksi ostaa. Woolman auttaa tuotteillaan kauppiaita keskittymään kaupankäyntiin.

-Mukana olevilta konsulteilta odotamme, että saamme verkkokauppojenne myyntiä ja markkinointia kasvuun, Tiina Laiho Haaga-Heliasta summasi yhteistyötä.

Hankkeen rahoittaja on Euroopan Aluekehitysrahasto ja kesto on 1.9.2017 – 31.12.2018.

Julkaistu alun perin Haaga-Helian Intranetissä 20.11.2017.

Mikä estää suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymisen?

Suomessa tehdään paljon yhteiskunnallista ja valtiollista panostusta suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen ja viennin tukemiseen. Yhdeksi kehitysalueeksi viennin osalta on tunnistettu suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistyminen. Toimenpiteet verkkokaupan kansainvälistämiseksi ovat kuitenkin vielä hyvin yksittäisiä ja keskittyvät lähinnä hyvien käytäntöjen jakamiseen, koulutukseen ja rahoituksen tukemiseen. Muutamia hyviä esimerkkejä verkkokauppojen kansainvälistä kehitystä tukevista hankkeista on jo kuitenkin nähty kuten Finpron operoima Team Finland eCommerce Growth– verkkokaupan kasvuohjelma.

Olemme myös ammattikorkeakouluissa ja koulutuksessa tunnistaneet verkkokauppaosaamisen laaja-alaisen ja syvällisen puuttumisen sekä opetuspuolella, että tutkimus-ja kehityshankkeissa.

Käynnistämme Haaga-Helian ja Metropolian ammattikorkeakouluissa syksyllä ensimmäistä kertaa tutkimus-ja kehittämishankkeen, jossa lähestymme uudella tavalla soveltavan tutkimuksen keinoin verkkokaupan kansainvälistymishaastetta. Syksyllä alkavan eComLab-hankkeen päätavoitteena on auttaa pieniä ja keskikokoisia suomalaisia verkkokauppoja kansainvälistymään nopean kokeilukulttuurin ja pilotoinnin avulla sekä hyödyntämällä jo valmiina olevia teknologisia/kaupallisia ratkaisuja. Hankkeen kohderyhmänä ovat verkkokaupat, jotka eivät vielä ole tehneet kansainvälistä kauppaa.

 Verkkokaupan kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

Tutkimusten ja verkkokauppatilastojen perusteella suomalaisten verkkokauppaostokset kasvavat edelleen, ja noin 67 % suomalaisista on ostanut tuotteita/palveluja verkosta viimeisen 12 kuukauden aikana (Tilastokeskus 2016). Verkkokaupasta ostaneiden prosentuaalinen osuus kasvaa nuoremmissa ikäluokissa, ja 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä se on jo huikea 87 prosenttia. Postnordin tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin Suomessa 38 % verkko-ostoista suuntautuu ulkomaisiin verkkokauppoihin. Verkkokauppaostoksilla suomalaisten viisi suosituinta maata ovat Saksa, Kiina, Iso-Britannia, Ruotsi ja Yhdysvallat. Huomioitavaa on se, että suomalaisten ostoksista menee suurempi osuus ulkomaisiin kauppoihin kuin keskimäärin muissa pohjoismaissa (Postnord, Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017).

Moni verkkokauppa aloittaa liiketoiminnan yhden markkinan strategialla kotimarkkinoilta.

Moni verkkokauppa aloittaa liiketoiminnan yhden markkinan strategialla kotimarkkinoilta. Harva suomalainen verkkokauppa hamuaa kansainvälisille markkinoille tai edes suunnittelee laajenemista kansainvälisille markkinoille, poikkeuksiakin tietysti on. Verkkokauppa kuitenkin tarjoaa kivijalkakaupasta poiketen välittömän mahdollisuuden laajentaa myyntiä myös muuallekin kuin Suomen markkinoille. Mikä on syynä siihen, että moni toimija päättää pitäytyä kotimarkkinoissa?

Olemme hankkeessa tunnistaneet alustavasti ainakin seuraavia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat suomalaisen verkkokaupan kansainvälistymistä:

  • Strategian ja tahtotilan puuttuminen yrityksen sisällä
  • Osaamisen ja resurssien vähäisyys
  • Rahoituksen puuttuminen
  • Kansainvälisten markkinoiden huono tuntemus liittyen tarvittavaan paikalliseen tarjontaan, kulttuuriin, juridiikkaan ja markkinointiin
  • Valmiiden, helppojen ja kustannustehokkaiden logistiikka-/tullaus- ja maksujärjestelmien osittainen puuttuminen tai sopivien teknologisten alustaratkaisujen vähyys/vaikeus/kalleus
  • Kokemus, että omat tuotteet/palvelut eivät ole kilpailukykyisiä suhteessa kv-markkinoiden tarjoamaan tai hintaan
  • Rohkeus tarttua uuteen tai kasvaa.

Kansainvälisen kasvun luomiseksi löytyy kuitenkin myös uusia ja osin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Olemme tunnistaneet seuraavia uusia ja käyttämättömiä kasvumahdollisuuksia:

  • Ainutlaatuisten ja uniikkien tuotteiden tarjoaminen ja uuden tuotekategorian luominen (esim. suomalainen design, luonnontuotteet, matkailupalvelut tai muut vastaavat palvelut, joita ei tarjolla muualla)
  • B-to-B-myynti
  • Valmiiden palvelualusta-/teknologiaratkaisujen hyödyntäminen ja pilotointi
  • Valittujen tuotteiden/palvelujen tarkka kohdentaminen oikeille markkinoille ja asiakassegmenteille
  • Kohderyhmäkohtaisten markkinointitoimenpiteiden ja verkkoanalytiikan parempi ja syvällisempi hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa.

Haemme eComLab-hankkeeseen syksyllä 2017 ja keväällä 2018 verkkokaupan ammattilaisia yhteistyökumppaneiksi ja suomalaisia verkkokauppoja kansainvälistymispilotteihin. Jos kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä: Tiina Laiho/Haaga-Helia, tiina.laiho2@haaga-helia, puh. 040 488 7126

Julkaistu alun perin Haaga-Helian verkkojulkaisu, E-Signalissa 29.8.2017.

Kasvata verkkokauppa kansainväliseksi ammattikorkeakoulun avulla

Haaga Helian eComLab-hanke edistää pienten ja keskisuurien suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymistä. eComLab analysoi suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymisvalmiuksia sekä tukee ja testaa eri kansainvälistymisen muotoja. Tässä on mainio tilaisuus ottaa kansainvälistymisen ensiaskeleita ja testata tuotteiden kysyntää ja verkkokaupparatkaisujen toimivuutta isoilla markkinoilla.

Digitalisoituminen ja markkinoiden disruptio muokkaavat yritysten toimintaympäristöä vauhdilla. Liiketoiminnan ja markkinoinnin näkökulmasta aktiviteettejä on hyvä lisätä siellä missä asiakkaat ovat – eli verkossa. Nykyiset diginatiiviaikuiset ostavat ja arvioivat tuotteita luontevasti juuri verkkoympäristössä. Ostopaikkoina ovat entistä useammin globaalit alustat, joiden valikoimat ovat valtavat ja tuotteet tuodaan kotiovelle muutamassa päivässä.

Tilanne on suomalaisille verkkokaupoille sekä haaste että mahdollisuus. Ammattikorkeakoulut voivat tarjota osaltaan tukea suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymispyrkimyksille. Esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vahva globaali yhteistyökorkeakouluverkosto sekä varsin kattavasti eri maita ja kulttuureja edustava kansainvälisten opiskelijoiden joukko voidaan kytkeä mukaan kehitystyöhön.

Kohti kasvua ja kansainvälistymistä

Verkko-ostamisen kasvunäkymät näyttävät hyviltä. Kuluttajien ja B2B-markkinoiden muutostrendit tukevat sähköisen kaupan kehitystä. Viimeisten 10 vuoden aikana verkko-ostaminen on ollut kasvussa. Joinain vuosina kasvu on ollut nopeampaa, joskus hitaampaa, mutta muutos on ollut selkeää. Tuoteryhmäkohtaiset erot ovat suuria.

Esimerkiksi ruoan verkko-ostamisen kasvuluvut ovat olleet merkittäviä, mutta osuus kaikesta ostamisesta on säilynyt varsin pienenä. Teimme Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ruoan verkko-ostamisesta tutkimuksen, jossa selvisi, että asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä ja sitoutuneita tekemiinsä ruoan verkko-ostoksiin. Toisaalta henkilöt, jotka asioivat kivijalkakaupassa ruokaostoksilla, olivat verkko-ostamisesta kiinnostuneita mutta toimivat kuten ennenkin – eli kävivät kivijalkakaupassa jopa päivittäin. Tottumus onkin vahva ostamista ohjaava tekijä, eivätkä muutokset tapahdu hetkessä. Kuitenkin myös tässä olisi suomalaiselle palvelulle paikkansa, ja samalla voisi tähdätä muillekin markkinoille.

Yleisesti verkkokauppojen kansainvälistymisen osalta tilanne on kaksijakoinen. On esimerkkejä vahvasta halusta kasvaa myös globaaleilla markkinoilla. On myös paljon verkkokauppoja, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla, eikä kansainvälistyminen ole ollut to-do-listalla. Syy tähän voi olla resurssien ja osaamisen puute. Eräs tekijä voi myös olla paikallisen markkinatietämyksen puute. Ei tunneta kohdemarkkinoiden kysynnän rakennetta, kulttuuria ja ostokäyttäytymistä. Kuitenkin suomalaisilla tuotteilla on potentiaalia globaaleilla markkinoilla. Tutkimusten mukaan suomalaisten tuotteiden laatukuva esimerkiksi Venäjällä on hyvä. Tietyillä Aasian markkinoilla Suomen maakuva on erinomainen, mikä luo kiinnostusta ja potentiaalia suomalaisia brändejä kohtaan.

eComLabista apua kv-kaupan ensiaskeliin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun eComLab-hanke pyrkii edesauttamaan pienten ja keskisuurien suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymistä. Hankkeen aikana analysoimme suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuemme ja testaamme eri kansainvälistymismuotoja. Haluamme tarjota helpon mahdollisuuden ottaa ensiaskeleita kansainvälistymisessä ja testata tuotteiden kysyntää ja verkkokaupparatkaisujen toimivuutta isoilla markkinoilla.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on yli 11 000 opiskelijan voimin Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja ja Euroopankin tasolla merkittävä liiketalouden kouluttaja. Aktiivinen kansainvälinen toiminta käsittää noin 180 yhteistyökorkeakoulua ja -yliopistoa eri puolilla maailmaa. Kansainvälistyminen näkyy myös aktiivisena opiskelijavaihtona. Esimerkiksi Kiinasta tai Japanista on yleensä muutama kymmenen vaihto- tai tutkinto-opiskelijaa kansainvälisessä ohjelmassamme. Vaihto-opiskelijoita on meillä kaikkiaan yli 80 maasta, ja heistä osa suorittaa koko tutkinnon Suomessa.

Pyrimme hyödyntämään näiden opiskelijaryhmien paikallista markkinatuntemusta markkina-analyysien ja ostokäyttäytymisen määrittämisessä. Asiantuntemusta on mahdollista löytää myös syrjäisemmille markkinoille. Eräässä projektissa muutamat vaihto-opiskelijamme avustivat suomalaisen yrityksen Irania koskevissa markkina-analyyseissä. Iran on avautumassa oleva markkina, jossa on kasvava, suuri keskiluokka. Verkkokauppojen kansainvälistymisessä, kuten kaikessa liiketoiminnassa, asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja tuntemusten tarkka havainnointi on toiminnan keskiössä.

Lisätietoja hankkeesta antavat marko.maki@haaga-helia.fi ja tuija.toivola@haaga-helia.fi

Julkaistu alun perin Verkkoteollisuus ry:n Uutiskirjeessä 13.11.2017.

Suomalaisilla verkkokaupoilla on paljon potentiaalia maailman isoilla markkinoilla- tule mukaan ja löydä uusia markkinoita tuotteillesi!

Yhä usempi kuluttaja tekee ostoksensa verkkokaupasta, ja se luo nopean mahdollisuuden kansainvälistyä myös suomalaisille pienille verkkokaupoille. Suomalaisilla pk-yrityksillä on entistä enemmän verkkokauppoja, mutta monilta puuttuu kansainvälistymiseen tarvittavia resursseja, osaamista ja oikeita kumppaneita.  Googlen teettämän tutkimuksen mukaan vain 27 % suomalaisista verkkokaupoista myy tuotteitaan kotimaan ulkopuolelle. Muissa pohjoismaissa vastaava luku on 62 %.

eComLab-projektissa tarjoamme yrityksille mahdollisuuden päästä ottamaan ensiaskeleita kansainvälistymisessä valmiiden kansainvälistymisratkaisujen avulla. Kohdemarkkinoita voivat olla esimerkiksi Kiina, Japani, Vietnam tai Venäjä. Projektin ensi vaiheessa kohderyhmänä ovat erityisesti pienet suomalaiset desing-, vaate- ja elintarvikealan yritykset. Digitaaliset kauppapaikat kuten Alibaba (Kiina) ja Rakuten (Japani) antavat nopeasti kuvan siitä, minkälaisilla tuotteilla on kysyntää, mitä asiakkaat arvostavat ja miten tuotteet kannattaa hinnoitella. Valmiissa ratkaisussa ovat mukana mm. logistiikkaan ja maksamiseen liittyvät ratkaisut, jotka tekevät mahdolliseksi pienin kustannuksin kokeilla eri markkinoita.

Projektin alussa yritykset arvioivat omia valmiuksiaan ja resursseja lähteä kansainvälisille markkinoille. Sen jälkeen valitaan yrityskohtaisesti sopiva kansainvälistymisratkaisu pohtautuen kohdemarkkina-analyysiin ja tuotevalintoihin. Valittujen ratkaisujen toimivuutta seurataan analyytiikan avulla (mm. kävijät, myynti, some-palaute), jonka pohjalta tehdään ratkaisuja jatkosta tai mietitään uusia kohdemarkkinoita.

Haluamme tehdä helpoksi pienille suomalaisille tuottajille ja design tuotteiden tekijöille uusien digitaalisten kauppapaikkojen hyödyntämisen ja pääsemisen mukaan Finland market – nimen alle  brändätyille yhteisille alustoille.

Projekti ei maksa yrityksille mitään, mutta se vaatii ajallisen sitoutumisen ja motivaation panostaa kansainvälisille markkinoille. eComLab antaa yrityksille myös mahdollisuuden oppia toistensa kokemuksista. Projekti käynnistyy syyskuun alussa 2017 ja jatkuu 2018 loppuun. Jos olet kiinnostunut helposta väylästä päästä kokeilemaan verkkokaupan kansainvälistämistä, ole rohkeasti yhteydessä.

Lisätietoja: projektipäällikkö Tuija Toivola, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tuija.toivola@haaga-helia.fi , 040 7733364, tai Marko Mäki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, marko.maki@haaga-helia.fi, 050 5668177