Mikä estää suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistymisen?

Suomessa tehdään paljon yhteiskunnallista ja valtiollista panostusta suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen ja viennin tukemiseen. Yhdeksi kehitysalueeksi viennin osalta on tunnistettu suomalaisten verkkokauppojen kansainvälistyminen. Toimenpiteet verkkokaupan kansainvälistämiseksi ovat kuitenkin vielä hyvin yksittäisiä ja keskittyvät lähinnä hyvien käytäntöjen jakamiseen, koulutukseen ja rahoituksen tukemiseen. Muutamia hyviä esimerkkejä verkkokauppojen kansainvälistä kehitystä tukevista hankkeista on jo kuitenkin nähty kuten Finpron operoima Team Finland eCommerce Growth– verkkokaupan kasvuohjelma.

Olemme myös ammattikorkeakouluissa ja koulutuksessa tunnistaneet verkkokauppaosaamisen laaja-alaisen ja syvällisen puuttumisen sekä opetuspuolella, että tutkimus-ja kehityshankkeissa.

Käynnistämme Haaga-Helian ja Metropolian ammattikorkeakouluissa syksyllä ensimmäistä kertaa tutkimus-ja kehittämishankkeen, jossa lähestymme uudella tavalla soveltavan tutkimuksen keinoin verkkokaupan kansainvälistymishaastetta. Syksyllä alkavan eComLab-hankkeen päätavoitteena on auttaa pieniä ja keskikokoisia suomalaisia verkkokauppoja kansainvälistymään nopean kokeilukulttuurin ja pilotoinnin avulla sekä hyödyntämällä jo valmiina olevia teknologisia/kaupallisia ratkaisuja. Hankkeen kohderyhmänä ovat verkkokaupat, jotka eivät vielä ole tehneet kansainvälistä kauppaa.

 Verkkokaupan kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

Tutkimusten ja verkkokauppatilastojen perusteella suomalaisten verkkokauppaostokset kasvavat edelleen, ja noin 67 % suomalaisista on ostanut tuotteita/palveluja verkosta viimeisen 12 kuukauden aikana (Tilastokeskus 2016). Verkkokaupasta ostaneiden prosentuaalinen osuus kasvaa nuoremmissa ikäluokissa, ja 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä se on jo huikea 87 prosenttia. Postnordin tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin Suomessa 38 % verkko-ostoista suuntautuu ulkomaisiin verkkokauppoihin. Verkkokauppaostoksilla suomalaisten viisi suosituinta maata ovat Saksa, Kiina, Iso-Britannia, Ruotsi ja Yhdysvallat. Huomioitavaa on se, että suomalaisten ostoksista menee suurempi osuus ulkomaisiin kauppoihin kuin keskimäärin muissa pohjoismaissa (Postnord, Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017).

Moni verkkokauppa aloittaa liiketoiminnan yhden markkinan strategialla kotimarkkinoilta.

Moni verkkokauppa aloittaa liiketoiminnan yhden markkinan strategialla kotimarkkinoilta. Harva suomalainen verkkokauppa hamuaa kansainvälisille markkinoille tai edes suunnittelee laajenemista kansainvälisille markkinoille, poikkeuksiakin tietysti on. Verkkokauppa kuitenkin tarjoaa kivijalkakaupasta poiketen välittömän mahdollisuuden laajentaa myyntiä myös muuallekin kuin Suomen markkinoille. Mikä on syynä siihen, että moni toimija päättää pitäytyä kotimarkkinoissa?

Olemme hankkeessa tunnistaneet alustavasti ainakin seuraavia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat suomalaisen verkkokaupan kansainvälistymistä:

  • Strategian ja tahtotilan puuttuminen yrityksen sisällä
  • Osaamisen ja resurssien vähäisyys
  • Rahoituksen puuttuminen
  • Kansainvälisten markkinoiden huono tuntemus liittyen tarvittavaan paikalliseen tarjontaan, kulttuuriin, juridiikkaan ja markkinointiin
  • Valmiiden, helppojen ja kustannustehokkaiden logistiikka-/tullaus- ja maksujärjestelmien osittainen puuttuminen tai sopivien teknologisten alustaratkaisujen vähyys/vaikeus/kalleus
  • Kokemus, että omat tuotteet/palvelut eivät ole kilpailukykyisiä suhteessa kv-markkinoiden tarjoamaan tai hintaan
  • Rohkeus tarttua uuteen tai kasvaa.

Kansainvälisen kasvun luomiseksi löytyy kuitenkin myös uusia ja osin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Olemme tunnistaneet seuraavia uusia ja käyttämättömiä kasvumahdollisuuksia:

  • Ainutlaatuisten ja uniikkien tuotteiden tarjoaminen ja uuden tuotekategorian luominen (esim. suomalainen design, luonnontuotteet, matkailupalvelut tai muut vastaavat palvelut, joita ei tarjolla muualla)
  • B-to-B-myynti
  • Valmiiden palvelualusta-/teknologiaratkaisujen hyödyntäminen ja pilotointi
  • Valittujen tuotteiden/palvelujen tarkka kohdentaminen oikeille markkinoille ja asiakassegmenteille
  • Kohderyhmäkohtaisten markkinointitoimenpiteiden ja verkkoanalytiikan parempi ja syvällisempi hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa.

Haemme eComLab-hankkeeseen syksyllä 2017 ja keväällä 2018 verkkokaupan ammattilaisia yhteistyökumppaneiksi ja suomalaisia verkkokauppoja kansainvälistymispilotteihin. Jos kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä: Tiina Laiho/Haaga-Helia, tiina.laiho2@haaga-helia, puh. 040 488 7126

Julkaistu alun perin Haaga-Helian verkkojulkaisu, E-Signalissa 29.8.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *